Tässä postauksessa käyn läpi tassukosketuksen opetusta sekä targetin siirtoa ja mihin niitä voit tulevaisuudessa käyttää. Katso myös kuonokosketus postaus täältä.
Kosketusalustaan koskeminen tassulla
Kohdentamisen siirto/targetin siirto
Doggie-zen laadunvarmistus
Kohdentamisen ärsykekontrolli
- Kosketusalustaan koskeminen tassulla
Kosketusalustaa eli tassu-targettia voi käyttää useissa eri tilanteissa, joissa haluamme että koira siirtyy johonkin tiettyyn pisteeseen tai että se asettaa tassunsa johonkin tiettyyn paikkaan. Tassu-targettia käytetään usein agilityssä kontaktipinnoilla, ruutuun lähetyksessä, esteen yli hyppäämisessä jne.
Litteä targetti kuten hiirimatto tai muovikansi ovat hyviä tähän tarkoitukseen.
Voit opettaa koirasi polkaisemaan kosketusalustaa seuraavasti:
Vaihe 1
Aseta kosketusalusta maahan. Jos koira menee targetin luokse ja haistaa sitä, naksauta ja palkkaa. Naksauta maksimissaan 4 kertaa targetin nuuskimisesta. Tämän jälkeen odotat, että koira nostaa kuononsa targetin päältä – jos se sitten sattumoisin koskee targettia tassullaan, naksauta ja palkkaa.
Jos koira ei halua nuuskia targettia, voit asettaa sen itsesi ja koirasi väliin. Koira kulkee tällöin targetin päältä tullakseen sinun luoksesi – naksauta siinä samassa, kun koiran tassu koskettaa targettia.
Vaihe 2
Kun olet naksauttanut joitakin kertoja satunnaisista tassukosketuksista, syttyy koiralla lamppu jossain vaiheessa ja se alkaa polkemaan kosketusalustaa enemmän tietoisesti saadakseen sinut naksauttamaan.
Huomaat koiran tallaavan targettia niin pian kuin se vain on saanut nielaistua namin. Nyt alat vaihtelemaan paikkaa jossa seisot, niin ettei koira ainoastaan kulje targetin yli tullessaan kohti sinua, vaan joutuu myös kääntymään poispäin sinusta voidakseen tallata kosketusalustaa.
Jatka tätä harjoitusta niin kauan että koira tallaa targettia luotettavasti kaikista eri kulmista lähetettynä.
Vaihe 3
Lisää välimatkaa kosketusalustaan nopeasti aina 30 metriin saakka.
Vaihe 4
On eduksi, jos koira oppii aina laukkaamaan kosketusalustalle. Tämän me saamme aikaiseksi lisäämällä välimatkaa kosketusalustalle nopeassa tahdissa. Useat harjoitukset joita tulemme sheippaamaan (käytöksen muokkaus) myöhemmässä vaiheessa, vaativat, että koira laukkaa kovaa vauhtia. Esimerkiksi eteenlähetys, luoksetulossa seisominen, hyppy esteen yli jne.
Kun kosketusalusta on vain 2-5 metrin päässä koirasta, liikkuu se usein hitaasti kävellen tai ravaten. Kun lisäämme välimatkaa, saamme usein vauhdin kasvamaan siinä sivussa.
Yleensä kannattaa treenata 2-5 metrin etäisyydeltä hyvän aikaa, ja sitten lisätä välimatka nopeasti 15- 20 metriin.
Jos lisäämme välimatkaa hitaasti asteittain, jatkaa koira ravaamista kosketusalustalle. Jokainen kerta ravissa kohti kosketusalustaa lisää myös jatkossa todennäköisyyttä, että koira jatkaa ravaamista kosketusalustalle. Jos koira osaa varmasti juosta kosketusalustalle 2-5 metrin päästä, onnistuu välimatkan lisääminen useimmiten ilman ongelmia.
Kun välimatka kasvaa, lisää koira vauhtia päästäkseen mahdollisimman nopeasti kosketusalustalle, jotta se saa sinut naksauttamaan ja palkkaamaan.
Tässä on linkki videoon, jossa Venla ja Hilla harjoittelevat tassulla kohdentamista sekä myös lähetystä 20-30 metrin matkalta kosketusalustalle.
Vaihe 5
Kun koira on oppinut laukkaamaan useimpina kertoina kosketusalustalle, voit korottaa kriteereitä vielä enemmän. Jos koira lähtee ravissa kohti kosketusalustaa, keskeytät harjoituksen. Jos koira lähtee laukassa kohti kosketusalustaa, annat sen jatkaa niinkuin tavallisestikin ja naksautat ja palkkaat, kun se polkee kosketusalustaa.
Joidenkin toistojen jälkeen koira laukkaa luotettavasti kosketusalustalle, sehän on ainoa keino joka toimii.
- Kohdentamiskohteen siirto / targetin siirto
Heti kun koira on oppinut yhden kohdentamiskohteen, on tämä käytös helppo siirtää myös muihin kohteisiin. Targetin siirto on oma variaationsa kohteen kosketus perusvalmiudesta, jonka kanssa sinun tulisi työskennellä systemaattisesti voidaksesi käyttää sitä tehokkaasti muissa tilaisuuksissa.
Esimerkki kohdentamiskohteensiirrosta on, että osoitat kosketuskepillä / sormellasi valokatkaisijaa tai vain satunnaisesti valittua pistettä seinässä koiran katsoessa. Koiran tulisi nyt koskea osoittamaasi pistettä kuonollaan, vaikka olet ottanut kosketuskepin pois kohteesta. Kun naksautat ja palkkaat tästä, tulisi koiran jatkossa koskettaa kuonollaan tätä uutta kosketuskohtaa uudestaan.
Ensimmäisellä harjoituskerralla pidä kosketuskeppiä tai etusormeasi kiinni esimerkiksi keittiöjakkarassa, sohvassa tai vain tiettyä pistettä seinässä ja naksauta kun koira koskettaa kuonollaan yhtäaikaa kosketuskeppiä ja jakkaraa tai seinää. Toista tämä 3-6 kertaa.
Tämän jälkeen osoita uutta kohdentamiskohtaa kosketuskepillä tai sormellasi ja ota se pois uudesta kohdentamiskohdasta.
Nyt vain odotat koiraa – tavallisesti se menee nopeasti koskettamaan kuonollaan kohtaa, josta se viimeksikin sai naksautuksen ja palkan, ja sitten naksautat ja palkkaat. Kun olet toistanut tätä harjoitusta joitakin kertoja, tarvitsee sinun vain kerran osoittaa uutta kohdentamiskohtaa ja koira osaa siirtää kohdentamisen sinne.
Kokeile kohdentamisen siirtämistä pöydänjalkaan, postilaatikkoon, metsän puihin, tai naapurin jalkaan 🙂 Jatkossa voit myös osoittaa ilmassa tiettyä tyhjää pistettä ja koira kohdentaa kuononsa tähän kohtaan. Tällöin olet jo pitkällä kohdentamisensiirtoharjoittelussa.
- Doggie-zen laadunvarmistus
Varmista, että koirasi osaa suorittaa kaikki eri kohdentamisvaihtoehdot myös kaukopalkan kanssa.
- Kohdentamisen ärsykekontrolli
Tavallisesti sinun ei tarvitse erikseen opettaa erillistä signaalia kohdentamiselle. Siitä voi seurata ei-toivottua apuriippuvuutta (käskyriippuvuus), jonka kanssa sinulle voi tulla myöhemmin ongelmia, jos haluat käyttää kohdentamista uusien käytöksien muovaamiseen. Ja oikeastihan kohdentamiskäytös on jo ärsykekontrollin alla; kosketuskepin näkeminen toimii signaalina koskettaa sitä kuonolla. Kosketusalustan näkeminen toimii signaalina koskettaa sitä tassulla.
Suullisen signaalin laitamme paikoilleen vasta kun myöhemmin käytämme kohdentamista apuna uusien käytösten muovaamisessa. Me voimme esimerkiksi käyttää kosketuskeppiä apuna, kun haluamme opettaa koiran laittavan valot päälle ja pois valokytkimestä. Silloin käytämme kehoitetta «valot päälle». Jos käytämme kosketusalustaa, kun haluamme opettaa koiran hyppäämään esteen yli, käytämme kehoitetta «hyppää». Kohdentaminen itsessään ei siis tarvitse erillistä suullista kehoitetta useimmissa tapauksissa ja vain häiritsee uusien kehoitteiden oppimista.
Meidät löytää myös Facebookista